Aurinko­sähkö­järjestelmät ja akut

Tuotanto painottuu keskipäivään, joten hyöty riippuu siitä, kuinka suuri osa sähköstä käytetään itse. Ylijäämä myydään verkkoon, mutta myyntihinta on tyypillisesti selvästi ostohintaa matalampi. Siksi kannattaa siirtää kulutusta päivään – käyttövesivaraaja, lämpöpumppu ja auton lataus ovat tähän parhaat keinot.

Etelä antaa suurimman vuosituotannon, mutta itä–länsisuuntainen asennus on usein käytännössä yhtä hyvä. Tuotanto jakautuu tasaisemmin aamuun ja iltaan, mikä osuu paremmin kotitalouden kulutukseen. Katon kaltevuus, varjostukset ja katemateriaali vaikuttavat lopputulokseen enemmän kuin moni arvaa.

Verkkoon kytkettävä pientuotanto ilmoitetaan aina paikalliselle verkkoyhtiölle ennen käyttöönottoa, ja se vaihtaa tarvittaessa mittarin kaksisuuntaiseksi. Kunnan rakennusvalvonnan lupakäytännöt vaihtelevat, ja taloyhtiössä tarvitaan lisäksi yhtiön päätös julkisivuun tehtävästä muutoksesta. Selvitämme nämä osana suunnittelua.

Suomessa tuotanto keskittyy maalis–syyskuulle, ja pimeimpinä kuukausina sitä on hyvin vähän. Järjestelmää ei siksi mitoiteta talven mukaan vaan koko vuoden kulutuksen ja omakäyttöasteen perusteella. Riittävän jyrkällä katolla lumi valuu paneeleilta yleensä itsestään.

Ei automaattisesti. Tavallinen akusto tasaa kulutusta ja nostaa omakäyttöastetta, mutta sähkökatkossa järjestelmä kytkeytyy turvallisuussyistä irti verkosta. Varavoimakäyttö vaatii sitä varten suunnitellun invertterin ja erillisen varmennetun ryhmäjaon, joka kannattaa päättää jo suunnitteluvaiheessa.

Paneelit ovat huoltovapaita ja sade pitää ne Suomen oloissa riittävän puhtaina. Tärkeintä on seurata tuotantoa invertterin seurantapalvelusta ja verrata sitä aiempiin vuosiin – poikkeama kertoo viasta tai varjostuksesta. Invertteri on järjestelmän lyhytikäisin osa, joten sen vaihto kannattaa huomioida elinkaarilaskelmassa.