Ilmalämpöpumput

COP kertoo hyötysuhteen yhdessä mittauspisteessä, SCOP koko lämmityskauden keskiarvona. Suomen oloissa ratkaisevaa on kuitenkin myös lämmitysteho kovilla pakkasilla, koska teho laskee ulkolämpötilan mukana. Vertaamme laitteita nimenomaan kylmän ilmaston arvoilla, ei pelkällä myyntiluvulla.

Ilma-ilmalämpöpumppu lämmittää sitä tilaa, jossa ilma pääsee kiertämään, eli käytännössä avaran olo- ja oleskelutilan. Suljettujen ovien takana olevat makuuhuoneet ja toinen kerros jäävät helposti viileiksi. Näihin ratkaisuna on useampi sisäyksikkö tai vesikiertoiseen järjestelmään liitettävä ilma-vesilämpöpumppu.

Laite säätää tehoa oman anturinsa lukeman mukaan, joten väärässä paikassa se luulee talon olevan lämmin ja ajaa liian pienellä teholla. Paras paikka on talon suurimmassa avoimessa tilassa niin, että puhallus suuntautuu esteettä asuintilaan – ei kapeaan eteiseen tai huonekalujen taakse. Käymme paikan läpi kohteessa ennen asennusta.

Sulamisvedet pitää johtaa hallitusti pois, jottei kulkuväylälle synny jäätä eikä perustuksiin kosteusongelmaa. Yksikköä ei sijoiteta oven tai makuuhuoneen ikkunan yläpuolelle, ja seinäkiinnityksessä huomioidaan runkorakenne ja tärinän eristys. Myös etäisyys naapurin rajaan ja äänitaso kannattaa katsoa etukäteen.

Taloyhtiössä ulkoyksikkö on julkisivumuutos, johon tarvitaan yhtiön lupa – tästä kannattaa sopia ennen tilausta. Kunnan rakennusvalvonnan käytännöt vaihtelevat, ja suojelluissa tai asemakaavalla ohjatuissa kohteissa voidaan vaatia toimenpidelupa. Kylmäainetöitä saa tehdä vain Tukesin rekisteröimä kylmäalan pätevyyden haltija.

Sisäyksikön suodattimet pestään muutaman kuukauden välein ja ulkoyksikön kenno puhdistetaan roskista ja lehdistä. Likainen laite kuluttaa enemmän sähköä ja puhaltaa heikommin, joten huolto näkyy suoraan sähkölaskussa. Muutaman vuoden välein kannattaa tarkistaa kylmäainemäärä ja sulamisvesien poisto.